Sofijivka: joki, joka virtaa pimeässä

Vene liukuu kaariholviin, ja valo sammuu. Yläpuolella on graniittikupu, edessä musta tyhjyys. Jossain tippuu vettä. Soutaja ei sano mitään. Näin mennään viisi minuuttia. Sitten edestä alkaa erottua valkoinen läiskä. Se kasvaa, ja vene ajautuu päivänvaloon, leveälle vesialtaalle, jonka keskellä suihkuaa lähde.

Tämä on Uman ja Sofijivkan puisto. Maanalaista jokea kutsutaan Acheroniksi. Se on saanut nimensä joesta, jonka yli kreikkalaisten myyttien mukaan kuolleita kuljetettiin.

Tunnelin pituus on kaksisataakaksikymmentäneljä metriä. Leveyttä ja korkeutta sillä on noin kolme metriä. Sen louhivat ja muuraavat kasaan kahdeksastoista vuosisadan lopulla käsin, ilman koneita, Uman seudun maaorjat.

Ensimmäinen kysymys on selvä. Millä vesi pumpattiin? Lähde nousee ylös noin kuusitoista metriä. Kaskadit kohisevat, ja tunneli on täynnä vettä. Jossain täytyy siis olla pumppu. Mutta mikä sitä pyörittäisi? Höyrykonetta ei ollut. Sähköä ei ollut. Hevonen ei jaksaisi tuottaa moista suihkua, vaikka kuinka yrittäisi.

Kysymys onkin väärä. Sofijivkassa ei ollut pumppuja lainkaan. Kaiken veden pitää yksi yksinkertainen asia: korkeusero. Ylälampi on yli kymmenen metriä alalampea ylempänä, ja siihen mahtuu noin kahdeksankymmentä tuhatta kuutiometriä vettä. Sieltä vesi kulkee valurautaputkia pitkin omalla painollaan luoliin, sulkuun, maanalaiseen uomaan ja lähteelle. Vesipatsas nostaa itse itsensä.

Laskelman teki Ludwik Metzell, puolalainen sotilasinsinööri, joka eli tuhat seitsemänsataakuusikymmentäneljä – tuhat kahdeksansataaneljäkymmentäkahdeksan. Hän oli tottunut laskemaan linnoitusvalleja ja jokien ylityksiä. Nyt hänelle tilattiin ihmiskäden tekemä Kreikka keskelle ukrainalaista aroa.

Tilaaja oli kreivi Stanisław Szczęsny Potocki, seudun rikkain mahtimies. Rakentaminen alkoi vuonna tuhat seitsemänsataayhdeksänkymmentäkuusi. Erään arvion mukaan se maksoi noin viisitoista miljoonaa zlotya, aikansa mittapuulla valtavan omaisuuden. Ja kaikki tämä oli lahja vaimolle.

Vaimon nimi oli Sofia. Hän oli kreikkalainen, syntynyt Konstantinopolin lähistöllä vuonna tuhat seitsemänsataakuusikymmentä. Nuorena hänen perheensä myi hänet. Puolan lähettiläs Boscamp jätti hänelle lähtiessään Varsovaan asunnon ja pani pankkiin tuhat viisisataa piasteria, avioliiton varalle. Sen jälkeen tuli majuri Witt, komendantin poika Kamjanetsissa, ja sitten tanssiaiset Iaşissa ja toinen avioliitto. Vuonna tuhat seitsemänsataayhdeksänkymmentäkahdeksan hänestä tuli Tulchynissa kreivitär Potocka.

Puisto luovutettiin hänelle juhlallisesti nimipäivälahjaksi vuonna tuhat kahdeksansataakaksi.

Sitten siihen, mikä tässä puutarhassa pelottaa. Metzell ei suunnitellut vain kauneutta. Hän suunnitteli pelon, ja laski sen yhtä tarkasti kuin veden virtauksen putkessa.

On luola, jota sanotaan Ukkosluolaksi. Sisään johdettu vesi putoaa kivialtaaseen niin, että ääni muistuttaa ukkosen jyrinää tai leijonan karjuntaa. Ihminen astuu pimeään koloon ja kuulee pedon, jota ei ole.

Toinen on Pelon ja epäilyn luola, jota ennen kutsuttiin Tantaloksen luolaksi. Sisäänkäynnin päällä riippuu graniittilohkare, joka painaa yli kolmesataa tonnia. Se lepää kolmen tukipisteen varassa, ilman laastia. Sen alle astuminen tarkoittaa, että uskoo insinööriä sanasta. Uman maa järisi vuonna tuhat kahdeksansataakolmekymmentäkahdeksan, ja uudelleen vuosina tuhat yhdeksänsataaseitsemänkymmentäkuusi ja tuhat yhdeksänsataakahdeksankymmentäkuusi. Lohkare ei liikahtanut.

Sen jälkeen kaikki meni toisin kuin oli suunniteltu. Potocki kuoli vuonna tuhat kahdeksansataaviisi, kolme vuotta sen jälkeen kun oli antanut vaimolleen lahjan. Sofia eli hänet yli seitsemäntoista vuotta ja kuoli Berliinissä syöpään. Hänen suhteensa poikapuoleensa Juriin, joka oli häntä lähes kaksikymmentä vuotta nuorempi, paisui kovaksi skandaaliksi ja vei häneltä maineen.

Myös puisto vaihtoi omistajaa. Kolmenkymmenenyhden kapinan jälkeen tila otettiin kruunulle. Nikolai Ensimmäinen luovutti sen vaimolleen Aleksandra Fjodorovnalle, ja puisto sai nimekseen Tsaaritar. Puolalaiset muistomerkit poistettiin. Vanha nimi palasi myöhemmin.

Nykyään paikka on kansallinen puutarhapuisto: sata seitsemänkymmentäyhdeksän hehtaaria, tuhansia kasvilajeja. Taivaalla kiertää vuodesta tuhat yhdeksänsataakahdeksankymmentäviisi asteroidi, jolla on nimenä Sofijivka.

Metzell laski korkeuseron niin, että vesi on kulkenut itsestään jo kolmatta vuosisataa. Avioliitto, jonka takia kaikki aloitettiin, kesti seitsemän vuotta.

Tämä tarina syntyi yhdestä kysymyksestä. Kysy omasi osoitteessa moygid piste online.