Sana, joka purjehti tänne ennen ruotsalaisia

Jokainen suomalainen tuntee sanan "raamattu". Ja jokainen olettaa saman asian: se tuli tänne yhdessä ristin ja latinalaisten kirjainten kanssa, lännestä, Ruotsin mukana. Looginen ajatus. Väärä ajatus.

Sana ei tullut lännestä. Se tuli idästä, kauan ennen kuin kukaan puhui ruotsalaisesta ristiretkestä näille rannoille.

Volhov-joen rannalla, ei kaukana Laatokasta — siitä samasta järvestä, jonka nimen jokainen suomalainen tuntee Karjalan kartoista — seisoo kylä nimeltä Vanha Ladoga. Se on vanhempi kuin melkein mikään kaupunki ympärillään. Asutus syntyi paikalle jo seitsemännellä-kahdeksannella vuosisadalla, kauan ennen kuin mitkään tarinat ruhtinaista alkoivat. Paikalla on kalkkikivestä muurattu linnoitus ja pieni valkoinen Pyhän Yrjön kirkko, jonka seinillä on säilynyt kaksitoistasataalukulaisia freskoja — harvinaisuus näin pohjoisessa.

Vanha Ladoga oli solmukohta. Sieltä kulki reitti Itämereltä Volhovia pitkin, kanto­paikkojen kautta Dneprille ja edelleen Mustallemerelle, Konstantinopoliin. Kauppiaiden ja soturien reitti. Sitä pitkin kulki turkiksia, hopeaa, aseita. Ja samaa reittiä kulkivat sanat — kauan ennen kuin kukaan puhui erikseen suomesta tai venäjän kielestä.

Suomalaiset ja virolaiset kielentutkijat ovat huomanneet saman asian: itämerensuomalaisissa kielissä — suomessa, virossa, karjalassa, vepsässä, vatjassa — on joukko kristinuskoon liittyviä sanoja, ja ne kaikki ovat itäistä alkuperää. "Risti". "Pappi", muinaisvenäjän sanasta "pop". Ja "raamattu" — joka ei alun perin tarkoittanut lainkaan Raamattua, vaan yksinkertaisesti kirjoitusta, asiakirjaa, itse ajatusta kirjoitetusta sanasta.

Suomen kielen instituutti Kotus on kirjoittanut tästä juuri niin: ensimmäiset kristilliset käsitteet suomen kieleen tulivat idästä, eivät ruotsalaisesta lännestä, josta ristiretki saapui vasta vuosisatoja myöhemmin. Tutkijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, mitä nämä sanat oikeastaan toivat mukanaan — uskoa, kauppaa vai pelkän naapuruuden. Mutta itse sanoja ei voi kiistää.

Ja tässä on jotain, mikä yllättää kielentutkijatkin. Virossa elää saman sanan sukulainen — "raamat" — ja se tarkoittaa siellä edelleen yksinkertaisesti kirjaa, ilman mitään uskonnollista sivumakua. Se tarkoittaa, että sana lainattiin jo ennen kuin suomi ja viro erkanivat kahdeksi eri kieleksi. Hyvin varhain siis — ensimmäisen vuosituhannen taitteessa, kun ei ollut olemassa Suomea eikä Venäjää valtioina, vaan ainoastaan tämä Volhovin reitti ja ihmiset sen varrella.

Historia kääntyy siis nurin. Ajatus kirjoituksesta, kirjasta, itse kirjoitetusta sanasta tuli suomalaisten esi-isille idästä ennen kuin latinalaiset aakkoset saapuivat ruotsalaisten lähetyssaarnaajien mukana. Ja sana, jolla läntinen kirkko myöhemmin leimasi näiden rantojen "valistumattomia" pakanoita — "pakana" itse — osoittautuu idän lahjaksi: se tuli muinaisvenäjän sanasta "pogannyi", joka puolestaan periytyy latinan sanasta "paganus" ja kulkeutui slaavilaisiin kieliin Bysantin kirkollisen kirjallisuuden kautta. Sana kulki siis Roomasta Konstantinopolin ja Kiovan kautta Ladogaan asti — ja vasta sitten siitä tuli suomen sana.

Uskonnollisen kerroksen rinnalla kielessä on samanikäinen, samasta suunnasta tullut arkikerros: "lusikka", muinaisvenäjän sanasta tarkoittaen lusikkaa; "piirakka"; "talkkuna" — ohra- tai kaurajauhoista tehty puuro. Kauppiaat ja papit saapuivat samoilla veneillä, ja sanat asettuivat rinnakkain, arkiset pyhien vierelle.

Nykyään Vanha Ladoga on kylä, ei kaupunki: sen asema vietiin jo Pietari Suuren aikana, kun hän perusti Volhovin suulle Uuden Ladogan. Linnoituksen muurit on kunnostettu, ja Pyhän Yrjön kirkossa säilyvät yhä kaksitoistasataalukulaiset freskot. Matkailijat käyvät katsomassa kumpuja ja muureja.

Harva heistä, ei suomalaisista eikä venäläisistä, ajattelee seisovansa paikalla, josta vieraaseen kieleen purjehti sana kristityn maailman tärkeimmälle kirjalle. Kielet eivät kysy passia siltä merkitykseltä, joka niihin saapuu. Ne vain muistavat reitin, jota se kulki.

Mistä kertoisin sinulle? Vaikka kotikadustasi. moygid piste online.