Pullosta fleecepaitaan

Yksi pullo voi pilata koko erän. Ei ihan mikä tahansa pullo, vaan sellainen, jossa on ollut ruokaöljyä.

Palataan siihen kohta. Aloitetaan pullosta, joka on juuri pudonnut keltaiseen astiaan. Vesipullo, tyhjä, ja tuntuu, että tarina päättyi siihen. Se alkaa vasta nyt. Edessä on lajittelu, murskaus, sulatus ja kehruu. Lopussa on lämmin paita, jonka vedät päälle tänä talvena. Ei mitään taikuutta. Vain kymmenkunta tavallista tehdasvaihetta peräkkäin.

Ensin pullo puretaan osiin. Korkki kierretään irti ja viedään erikseen. Se on tehty toisesta, tiheämmästä muovista, ja sen sulamislämpötila on eri. Massaan joutuessaan se pilaisi koko erän. Myös etiketti otetaan pois, koska liima ja väri käyttäytyvät kierrätyksessä arvaamattomasti.

Sitten lajitellaan värin mukaan. Kirkas pullo kulkee erikseen siniseen ja vihreään. Jos värit sekoittaa, syntyy samean harmaata massaa. Siitä ei enää saa valkoista lankaa. Sen värjääminen uudelleen tulisi kalliimmaksi kuin langan tekeminen alusta.

Sopiiko siis mikä tahansa pullo, kunhan muovi on samaa? Ei sovi. Öljypullo jätetään linjalla usein syrjään. Pienikin rasvajälki painuu muoviin niin syvälle, ettei tavallinen pesu sitä irrota. Yksi tällainen pullo voi kellastuttaa koko erän.

Valitut pullot murskataan pieniksi hiutaleiksi. Niitä kutsutaan nimellä flex. Hiutaleet pestään, kuivataan ja sulatetaan. Sulasta massasta puristetaan ohuiden reikien läpi lanka, joka on ohuempaa kuin hius.

Lanka kehrätään langaksi, langasta neulotaan kangas, ja kangas harjataan nukkaiseksi. Siitä tulee fleeceä. Se on sama pullo, mutta nyt se lämmittää, eikä rätise jalan alla.

Yhteen fleecepaitaan kuluu noin kaksikymmentäviisi pulloa. Se on melkein yhtä paljon kuin juot vettä kuukaudessa.

Pulloista tehty paita ei hajoa maahan nopeammin kuin tavallinen. Se vain antaa muoville toisen elämän kaatopaikan sijaan. Ja korkki, jonka irrotit, oli tässä mukana myös. Sillä oli oma osansa.

Tällainen jakso syntyy parissa minuutissa: anna aihe, muusta huolehdin minä. moygid piste online.